Blogi muuttaa!

Candomino-blogi muutti tänä syksynä kuoroperheen uudistetuille nettisivulle! Blogia päivitetään siis jatkossa osoitteessa candomino.fi ja tämä sivusto hiljenee.

Mainokset

Henkilö rekrymainoksen takana

0615_T19 (kopio)

Candomino-kuorolla on parhaillaan käynnissä uusien laulajien rekrytointi parin viikon päästä koittaviin koelauluihin. Mutta kuka on se henkilö, joka loistaa tämän vuoden rekrymainoksissa? Miten hänestä on tullut candominolainen ja mitä hän ajattelee laulamisessa kuorossa? Tästä kertoo Saku, 18-vuotias kaksoistutkinto-opiskelija.

Entä miltä tuntuu siirtyä Candominon pikkusisaruskuorosta, CandoMinistä Candominoon? Mikä kuorolaulamisessa on parasta? Näihin kysymyksiin vastaa espoolainen, 18-vuotias Stiina – myöskin kaksoistutkintoa opiskeleva.  

Miksi harrastat kuorossa laulamista?

Saku: Harrastan kuorossa laulamista, koska tykkään laulamisesta ja kuorossa sitä pääsee tekemään mahtavien tyyppien kanssa. Yhdessä laulaminen on monta kertaa kivempaa kuin yksin! 

Stiina: Kuorossa pääsee tekemään musiikkia positiivisen rakentavassa ympäristössä ja pienetkin onnistumiset huomataan. Kuoroharrastus on myös hyvä tapa sosialisoitua ja tuoda toisinaan tylsään arkeen kevennystä ja juhlan tuntuisia hetkiä.

Miten löysit Candominon?

Saku: Kuulin kaveriltani ja hän sai minut innostettua hakemaan kuoroon.

Stiina: Lauloin ennen CandoMinissä ja sitä kautta kuorolaulu ja Candomino ovat tulleet tutuiksi. Candominoon hakeminen oli siis ollut jo pitkään suunnitelmissa ennen syksyä 2018, jolloin siirryin mineistä minoihin.

Miksi valitsit kaikkien kuorojen joukosta juuri Candominon?

Saku: Olin kuullut kuorosta ja sen tasosta paljon hyvää ja päätin kokeilla, että riittäisikö itselläni taidot tuohon porukkaan.

Stiina: Tiesin, että kuorossa lauletaan hienoa ohjelmistoa taitavasta kuoronjohtajasta puhumattakaan. Olin myös kuullut kuoron yhteishengestä paljon hyvää. Sain pian huomata näiden väitteiden paikkansapitävyyden ihan itse.

Mikä kuorolaulamisessa on parasta?

Saku: Kuorolaulamisessa parasta on yhdessä tekeminen. On mahtavaa miten kaikki antavat täyden panoksensa siihen yhteiseen juttuun ja sitä kautta onnistumme.

Stiina: Esiintymiset ja niihin liittyvä valmistautuminen ja tsemppaaminen on aina siistiä. Myös yhteiset matkat, kisat, kuoroleirit ja treenipäivät ovat intensiivisyydessään antoisia. Eniten kuitenkin tykkään ihan vain treenaamisesta ja musiikkiin syventymisestä.

Mikä on paras muistosi kuorouraltasi?

Saku: Paras muisto on varmaankin leiri viime syksyltä. Siellä pääsi tutustumaan muihin kuorolaisiin ja laulamisen lisäksi oli kivaa yhteistä ajanviettoa ja oleilua. On todella tärkeää, että itse laulamisen lisäksi me vietetään kuorona myös muutenkin vapaa-aikaa.

Stiina: Yhtä parasta muistoa on mahdotonta valita. Täytynee kuitenkin yhtyä Sakun vastaukseen syksyn perinteisestä kuoroleiristä, missä sai treenaamisen ohessa nauttia luonnon rauhasta ja kuorokavereiden ratkiriemukkaasta seurasta.

Mitä odotat tulevalta kuorokaudelta eniten?

Saku: Odotan eniten tulevalta kuorokaudelta Grandomino-konserttia!

Stiina: Joudun valitettavasti jäämään kuorosta tauolle muutettuani toiselle paikkakunnalle, mutta odotan innokkaana Grandominon paluuta sekä aina niin upeita joulukonsertteja!

Lopuksi, kerro terveiset niille, jotka miettivät kuoroharrastuksen aloittamista

Saku: Kokeilkaa ihmeessä ja hakekaa nimenomaan Candominoon, niin pääsette kokemaan upeita juttuja parhaassa porukassa! Ja jos koelaulut jännittää, niin älkää antako sen hidastaa. Kaikkia muitakin se jännittää ja itsekin olin aika varma siitä, että en kyllä pääse kuoroon, mutta tässä sitä nyt kuitenkin ollaan!

Stiina: Ei kannata turhaan miettiä, laittaa vain hakemuksen ja miettii sitten myöhemmin. Kenestä tahansa saattaa kuoriutua ehta kultakurkku. En ole kuullut vielä kenestäkään, joka katuisi kuoroharrastuksen aloittamista. Myös koelaulutilanteen jännittäminen on ihan turhaa. Siellä vain toivotaan hakijoiden onnistumista. Parhaimmillaan kuorosta saa elinikäisiä ystäviä ja ikimuistoisia kokemuksia, joita lämmöllä muistelee sitten vielä vanhoilla päivillä!

Candominon koelaulut järjestetään 19. ja 22.8. Olarin kirkolla. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme

Kuorolaulun hyöty; muutakin kuin laulamisen iloa!

Saara Kalliokoski, candominolainen 2018–

IMG_6369

Aloitin kuorolauluharrastukseni kahdeksanvuotiaana. Hetki on jäänyt mieleen, kun silloinen opettaja vei minut ja ystäväni ensimmäistä kertaa kuoroon. Jäin koukkuun tähän harrastukseen, nyt takana on jo yli 20 vuotta kuoroilua. Kuoroon lähtee usein väsyneenä, pohtien jaksaako edes lähteä? Kotiin palaa paremmalla mielellä ja uudella energialla.

Kuorolaulun pohjana on yhdessä musiikin tekeminen. Musiikin positiiviset vaikutukset alkavat jo odotusaikana: äiti on lapseen kontaktissa laulujen, hyräilemisen sekä musiikin avulla. Vauva reagoi äidin ääneen. Musiikin rytmi on sosiaalisuuden pohja. Musiikki aktivoi aivojen hermosoluverkkoja. Musiikki luo pohjaa tulevalle oppimiselle. Suurimmat muutokset on havaittu aivojen sosiaalisilla alueilla. Musiikki vaikuttaa myös muihinkin viestijärjestelmiin, mutta oksitosiinijärjestelmään sillä on suurin vaikutus. Musiikki yhdistää kulttuureja sekä ikäryhmiä.

Kuorolaulun hyödyistä on tehty useita tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Esimerkiksi Kettusen mukaan lähtökohtaisesti kaikki säännölliset harrastukset tukevat ihmisen hyvinvointia, mutta mehän uskomme kuorolaulussa olevan aivan erikoisen hyvinvoinnin tenhon. Kuorolaulussa yhdistyy sosiaalinen puoli ja yhdessä oppiminen oman kehittymisen kanssa. Markku Hyyppä on tutkimuksissaan todennut, että yhteismusisointi on siirtynyt todennäköisesti lajilta toiselle. Rytmin ja yhteisrummuttelun avulla on vahvistettu ryhmän yhteishenkeä ja ryhmän ulkopuolelle jääneitä tai vetäytyneitä on kohdannut helpommin vaara. Me kuorolaulajat olemme siis vahvoja lenkkejä evoluution ketjussa.

Kuorolaulamisesta hyötyy aivojen lisäksi keho kokonaisvaltaisemminkin. Kuorolaulaminen on iloinen asia. Se herättää aivoissa vahvoja emotionaalisia reaktioita. Nämä reaktiot vaikuttavat taasen psykofysiologiseen säätelyjärjestelmään ja tasapainottavat sitä. Tämä tasapaino tuo meille terveyttä ja hyvinvointia. Nämä hyvinvoinnin kokemukset muovaavat osaltaan aivojen rakenteita. Nykyisen kuvantamistekniikan avulla on voitu vahvistaa jo 1900-luvun alussa todettuja tutkimuksia siitä, että muusikoiden aivojen rakenteissa näkyy eroja ei-muusikoiden aivoihin. Suomalaisen aivotutkijan Huovilan mukaan kaiken takana on ahkera harjoittelu mikä vaikuttaa aivojen rakenteeseen, eli erot eivät ole synnynnäisiä. Harjoittelu vahvistaa toiminnanohjausta ja tukee oman suorituksen kehittämistä. Aivojen lisäksi laulaminen laskee laulajan sykettä sekä hengitystekniikkaa. Parhaimmillaan kuorolaisten syke synkronisoituu kuorokavereiden sykkeeseen sekä kuoronjohtajan antamaan pulssiin.

Kuorolaisten on todettu elävän pidempään. Clift kummpaneineen pohti kansainvälisen kuorolaisten fyysisen hyvinvointitutkimuksen myötä, miksi kuoroharrastusta ei ole otettu kansainvälisiin terveyden edistämiskamppanjoihin.

Kuorolaulu tuottaa iloa laulajlle. Kuorolaisten on todettu hymyilevän paljon. Niin kutsutut ”läheisyyshormoonit” eli oksitosiinin pitoisuudet nousevat laulaessa. Tähän liittynee Candominossakin ilmennyt erityisen hyvä ryhmähenki, mikä näkyy meillä yhdessä tekemisen meininkinä sekä haluna viettää aikaa yhdessä.

Tästä pääsemmekin kuorolaulun sosiaalisiin hyötyihin. Nimittäin kuoron sosiaalinen hyöty voi olla myös valtaisa. Kuorolaulun sosiaalisen hyödyn takana on vuorovaikutus, yhteishenki, musiikin tekemisestä tuoma ilo sekä emotionaaliset kokemukset. Nenola toteaa väitöstutkimuksessaan, että kannattaa palkata kuorolaulaja töihin.

Kuoroharrastus kehittää ihmisen tiimipelaajaksi. Kuorossa tarvitaan me-henkeä. Se luo pohjaa kuoron sointimaailmalle. Eripurainen kuoro kuulostaa eripuraiselle. Parhaimmillaan hyvä yhteishenki kuuluu musiikin kauneudessa. Yhteinen tavoite yhdistää ennalta tuntemattomat ihmiset yhteisen päämäärän vuoksi. Halu luoda jotain yhteistä saa laulajat virittämään äänensä yhteiseen sointiin. Yhdessä laulaminen alkaa jo yhteisellä äänenavauksella. Näissä hetkissä harjoitellaan yhteisiä harjoitteita jotka vaikuttavat sosiaalisen yhteissoinnin virittämisen lisäksi jokaisen laulajan omaan kehoon.

Kuorolaulu tuottaa siis henkistä hyvää oloa. Hyyppä on todennut kuorolaulun tuottavan positiivista stressiä sekä onnistumisia, mikä synnyttää myös omalta osaltaan hyvää oloa. Kuorolaisten panostaessa harrastukseen ja musiikin tekemiseen, jokainen kokee onnistumisen kokemuksia. Tämä taasen vaikuttaa positiivisesti kuorolaisten itsetuntoon. Onnistumiset opettavat kuorolaisia tuntemaan kuoron sointia ja sitä miten itse voi vaikuttaa siihen. Kuorolaulusta voi parhaimmillaan saada flow-kokemuksia, oppimisen iloa sekä yhteisöllistä huumoria arkeen.

Kuorolaululla on siis monia hyötyjä meidän hyvinvointiin. Siksi me harrastamme sitä. Kuorolaulu on parhaimmillaan muutakin kuin yhdessä laulamista: Me Candominossa olemme löytäneet hyvää mieltä yhteisistä matkoista, rakkaudesta juustoon, sekä ilosta luoda jotain kaunista, kaunista musiikkia. Kannattaa harrastaa kuorolaulua jos haluaa elää pitkän ja hyvän elämän!

P.S. Candominoon etsitään uusia laulajia. Kannattaa pohtia niitä okstosiineja ja tulla pääsykokeisiin! Ilmoittaudu mukaan täällä.

 

 

Lähteitä joita tässä on muun muassa käytetty!

Hyyppä. M. T. 2005. Me-hengen mahti. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hyyppä, M. T. 2013 Musiikin pauloissa, kulttuuri pidentää ikää. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=kpi00410

Levitin, D. J. 2010. Musiikki ja aivot – Ihmisen erään pakkomielteen tiedettä. Suomentanut alkuteoksesta Timo Paukku, Hakapaino, Helsinki.

Müller, V. & Lindenberger, U. 2011. Cardiac and Respiratory Patterns Synchronize between Persons during Choir Singing. PloS ONE, 6 Issue 9, s.1-15.

Münte, T. F., Altenmüller & Jäncke, L., 2002. The musician’s brain as a model of neuroplasticity. Nature Reviews Neuroscience 3, 473-478

Salmenkangas, J. 2010. Kuorolaulu hyvinvoinnin edistäjänä. Proseminaarityö, Jyväskylän yliopisto; https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24583/Salmenkangas_Kand.
pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vähäkangas, K. 2002. Kuvia kuorosta. Näkökulmia kuoron dynamiikkaa ja rakenteisiin. Musiikkitieteen pro gradu –tutkielma. Taiteiden tutkimuksen laitos. Helsingin yliopisto.

Tunnelmia Tampereen sävelestä

Ilpo Moisa, candominolainen 2018–

Candomino2278m

Kesätauko siinsi jo varmasti monella mielessä, kun oli aika virittäytyä vielä viimeiseen koitokseen. Candominolaisille kulunut kevät 2019 jää varmaan mieleen yhtenä tapahtumarikkaimmista.

“Nyt paljon lepoa, unta ja hyvää ruokaa ennen torstaita,” kuului puheenjohtajan ja kuorokaverimme Pinjan neuvo neljä päivää ennen Tampereen sävelen kuorokatselmusta. Candominon kevät eteni nopeasti kohti viimeistä huippukohtaansa. Ilmassa oli paitsi kuorojuhlan, myös lievän energiavajauksen tuntua. Tapahtumarikas kevät (takana oli niin piispanvihkiäismessu, matka Ouluun ja Ylivieskaan, Tallinnan kuorokilpailu, konsertit kotikirkossa ja Liedossa kuin myös muita keikkoja) oli vaatinut veronsa, mutta kuoron vire oli säilynyt hyvänä ja kuulijoita ilahduttavana. Tämän osoittivat juuri ennen Tamperetta pidetyt konsertit Liedossa ja Olarissa, joissa musisoimme yhdessä Musica Vocale -kuoron kanssa. Pinjan neuvo taisi kaikua kuuleviin korviin, sillä saimme pattereihimme vielä ekstralatingin Tampereelle.

Candominon reissuunlähtöihin kuuluu olennaisena osana kokoontuminen Olarin kirkon parkkipaikalle. Tulemme kirkolle kukin omalla konstilla, toiset läheltä ja useimmat kauempaa: kimppakyydeillä, metrolla tai busseilla. Kaikki kantavat pukupussia. Ne laitetaan joko kirkon pihassa odottavan linja-auton tavarasäilöön tai nostetaan matkustamon puolelle. Kun ihmiset ja esiintymisasut ovat kyydissä, matka alkaa kirkon pihasta bussilla peruuttaen, tai eteenpäinkin, riippuen, miten päin kuljettaja on ajanut linja-auton kirkon pitkään parkkiin.

Matkat ovat kohokohtia, joihin sisältyy vaikka minkälaisia pienempiä kohokohtia, ulkopuoliselle mitättömänkin tuntuisia asioita ja hetkiä. Musiikki yhdistää, mutta muut yllätykselliset asiat voivat jäädä kuvina ja tunnelmina muistoihin. Esimerkiksi se, kun hajaannuttiin keskustaan etsimään ruokapaikkoja ja myöhemmin kokoonnuttiin Sorsapuistoon lehtipuun varjoon avaamaan ääntä ja harjoittelemaan. Muodostettiin kaari, ihan tavallinen. Puiston tunnelma, muut kuorot, ohikulkijat, kaupunkimiljöö, odotus, aurinko, lämpö. Torstaina oli shortsikeli.

477F25B4-BB57-43B9-8C75-5B05AA733D36

Kohta kuljettiinkin Tampere-taloon sisälle, odoteltiin ja ihmeteltiin, silmäiltiin aulan nuottinäyttelyä, kunnes festivaaliopas löysi meidät ja johdatti pitkän aulan oikeasta sivusta sokkeloisen talon uumeniin muutaman lasioven läpi. Seurasimme letkana perässä, mentiin portaisiin, alas tai ylös ja päädyttiin lopulta meille varattuun tilaan, jonne saattoi pukupussit ja muutkin kantamukset jättää ja vaihtaa vaatteet, silotella esiintymisasut: varsinkin naisten Vuokot vaativat perinteiset konstinsa suihkepullojen kanssa.

Seuraavaksi oli jo soundcheckin aika konserttisalissa. Sinne jonotettiin minuuttiaikataululla. Oppaamme johdatti meidät hyvissä ajoin valmiiksi odottamaan vuoroamme oven taakse ja ilmassa kihisi jännittyneisyyttä: millaiselle lavalle pääsisimme tänään laulamaan? Tampere-talon suuren konserttisalin ensivaikutelma taisi yllättää koko kuoron. Oli helppo kuulla koko kuoro ja lisäksi omankin äänen kuuli. Soundcheckistä jäi mieleen kuoronjohtaja Eskon ilme, kun hän kysyi, miltä paikka vaikuttaa, ja meidän kuorolaisten yhtä ilahtunut vastaus. Seuraavaksi kuljimmme taas jonossa ja päädyimme jonnekin alakertaan isoon harjoitussaliin, jossa oli myös ilahduttavan hyvä akustiikka. Kaikenlaisten letkassa menemisten ohessa tunnelma kohosi kohenemistaan ja koitti viimein viimeinen jonotus ja kilpailuvuoromme.

On mahtava tunne, kun kuoro ja johtaja virittyvät yhdessä hetkessä huippusuoritukseen. Ohikiitävään tuokioon, joka yhden laulun aikana kuluu, tiivistyy merkitysten paljoutta laulun sanoista ja yhdessäolon ilosta, jotakin helppoutta, ja kaikki tämä heijastuu ilmeissä ja kuuluu laulussa. Nyt yhden kerran kokeneena voin kertoa, että Tampereen sävelen kuorokatselmus on tapahtuma, joka mahdollistaa tuollaiset merkitystiivistymähetket hienoimmalla tavalla kuin kuorossa, Candominossa ja kuorotapahtumassa voi.

Lauantaina jännitys tiivistyi, kun odotimme ilmoitusta siitä, pääsemmekö laulamaan sunnuntain päätöskonserttiin. Kun viesti viipyi ja viipyi, alkoi tulla jo epäileviä kommentteja. Esko kertoi, että yleensäkin tiedon tulossa kestää. Osa kuorolaisista olisi varmasti odottamisen sijaan halunnut jo mennä nukkumaan sillä seuraavana aamuna olisi kuitenkin aikainen herätys ja pitkä matka Tampereelle – pääsisimme laulamaan vielä kerran Tampere-talossa taikka emme. Onneksemme jo ennen puoltayöltä Facebookista löytyi uutinen: Candomino oli valittu Tampereen Sävelen gaalakonsertin ensimmäiseksi kuoroksi ja kappaleeksi monien kuorolaisten kevään lemppari, MacMillanin O Radiant Dawn! Kuorolaisten Whatsapp-ryhmissä lentelivät riemun kiljahdukset ja hurraahuudot. Mahtavaa päästä laulamaan vielä kerran tällä porukalla tänä keväänä!

IMG_6406

Sunnuntaina matkassa oli juhlamieltä, mutta aikataulu oli tiukka, mistä johtuen joillakin jäi jopa lounas syömättä Tampereelle päästyä. Otimme vielä kerran tuntumaa ison salin akustiikkaan soundcheckissä. Ilmassa oli jälleen jännitystä ja torstain kaltaista latausta, mutta samaan aikaan lava tuntui kotoisan tutulta ja turvalliselta paikalta laulaa. Jokaisella oli oma paikkansa.

Viime hetken harjoituksissa Esko herätteli meitä pohtimaan, mitkä ovat meidän kuoron vahvuuksia. Kirkas sointi taisi olla se, jota vahvimmin kannatettiin. Ja lisäksi mainittiin, että osaamme tekstata todella hyvin. CandoMinin johtaja Viena kuunteli pohdintojamme taustalta ja kertoi kuunnelleensa meitä ja muita kuoroja katselmuksessa. Hän piti suoritustamme vahvana, itse asiassa hyvin vahvana. Pohdintahetki osoitti jälleen sen, että hetki ennen esiintymistä ihmisen ja kuorolaisen muisti ja mieli tuntuu olevan erityisen altis ottamaan palautetta ja kannustusta vastaan ja antamaan sen vaikuttaa mahtavasti suoritukseensa: viestit, joissa kerrotaan, että me pystymme tähän erityisellä tavalla ja kerrataan lisäksi jokin avainasia tuoreella ilmaisulla. Näiden viestien sanoittajaksi Eskoa parempaa ei oikeastaan osaa kuvitella.

Kun hyvää jännitystä oli tarpeeksi ilmassa ja kuoro valmis yhteiseen koitokseen, oli aika vetäistä niskaan Vuokot ja puvut ja suunnata letkana kohti lavaa. Näytimme peukkuja toisillemme ja teimme käsillä sydämiä ilmaan, kuten meillä on tapana ennen esiintymistä tehdä. Sitten mentiin: hymyt huulilla, perhoset vatsassa ja salin täydeltä korvissa humisevia aplodeja. Löysimme jokainen tarkkaan valitun kohtamme, asetuimme ja hiljaisuus laskeutui. Esko antoi äänet, hengitimme syvään ja räjäytimme ilmoille O Radiant Dawn, oi säteilevä aamunkoitto! Kolmen minuutin ja 40 sekunnin jälkeen kumarsimme, sali täyttyi taas aplodeista ja kuljimme niiden saattamina katsomoon kuuntelemaan kymmentä muuta konsertissa esiintyvää kuoroa – ja ennen kaikkea jännittämään kuorokatselmuksen tuloksia. Loppukonsertin kuorojen ohjelmisto ja tyylilajit loivat edustavan kattauksen kuorolaulusta Suomessa tänään. Me edustimme perinteistä kuorolaulua niin kappalevalinnan kuin esiintymistavankin suhteen.

Ennen tulosten julkistamista tuomariston puheenjohtaja Kari Turunen piti tarkkaan harkitun palautepuheen. Turunen nosti esille naiskuorojen korkean tason ja lisäksi kannusti kaikkia kuoroja, että valitkaa sellaista ohjelmistoa, mikä tuntuu hyvälle. Tämä taisi olla Turuselta kehu jokaiselle kuorolle, koska kuorot olivat selvästi valinneet itselleen mieluista ohjelmistoa, niin kuin mekin. Candominon koti taitaa olla pysyvästi juurevassa perinteisessä kuorolaulussa. Perinteisyys ei kuitenkaan ole missään vaiheessa tarkoittanut jumiutumista: syksylläkin luvassa on iso kantaesitys.

Kuoroille suunnatut kehitysehdotukset, eli Kari Turusen kolme pointtia olivat seuraavat: 1) laulutekniikka, erityisesti vokaalien kirkkaus, johon tarvittaisiin valmennusta; 2) kahden vuoden miesrekry; 3) “valot päälle”. Viimeisessä kohdassa Turunen kertoi Norjan solistikuorosta, jonka ammattilaiset olivat Tampereellakin astuneet yleisön eteen ammattimaisesti, arvokkaasti ja valmiina esiintymään. Ulospäinsuuntautunut lataus välittyy esiintyjän kasvoista ja valpastuttaa kuulijan. Puheenvuorosta jäi meille paljon mietittävää. Jossakin kohdassa oli varmasti syytä tuntea candominolaisena ylpeyttäkin, että tuon olemme hoitaneetkin aika hyvin.

Lopulta Kari Turunen kuulutti sen, mitä olimme odottaneet jo ikuisuudelta tuntuneen ajan: Candomino on kahden kultaleiman arvoinen! Hurrasimme ja heitimme ylävitosia! Mahtavaa! Spontaanin riemun lisäksi oli varmaan monella mielessä sekin, että saimme tämän tunnustuksen kovan työn ja harjoittelun ja ansiokkaan valmennuksen vuoksi. Koko kevään tai oikeastaan vuoden aikana tehty työ sai kunniamaininnan.

D7EE6E97-2EDA-42C9-9411-E54D80536C72

Sitten olikin aika kerääntyä vielä kerran piiriksi, kiittää kuluneesta vuodesta, halata jokainen kuorokaveri kerrallaan ja suunnata omille teille. Osalla juna vei kesänviettoon, osalla elo jatkui Tampereella ja suurin osa meistä hyppäsi bussiin. Osalla kotiinpaluu johti pysyvämmin etäälle Candominosta, koska elämän muut palaset siirtävät meitä toisinaan liian kauas kodikkaasta kuorosta. Linja-autossa kävimme kuitenkin tarkasti läpi listaa kotimatkalle lähtevistä, jotta kukaan ei jäänyt vahingossakaan kyydistä. Bussissa kertasimme vielä kulunutta ja mennyttä ja ennakoimme tulevaa kuorovuotta. Oli mukava vielä hetki viettää yhdessä aikaa. Pysähdyimme ABC:lle. Joku taisi saada ensimmäisen lämpimän aterian 17 tuntiin.

Nyt alkaisi kesäloma, tarpeellinen ja kaivattukin. Nyt paljon lepoa, unta ja hyvää ruokaa kaikille ennen syksyä! On aika arkistoida nuotit, pestä esiintymisvaatteet, kaivaa komerosta aurinkorasvaa ja rantapyyhe ja nauttia kesästä, ja käydä maanantain kuorotreenien sijasta vaikkapa pitkällä lenkillä, ehkä laulaa aina välillä, jos laulattaa. Tai antaa vain laulun levätä ja kerätä voimia syksyä varten. Ilman lepoa ei voi kunto kasvaa eivätkä taidot karttua.

Syksyllä meitä odottavat uudet jutut: Grandomino-konsertti, Alex Freemanin Messun kantaesitys, joulukonsertit ja paljon muuta.

 

Candominon kesäloman jälkeen syksy alkaa uusien laulajien rekryllä. Haluaisitko sinä tai tuttusi liittyä Candominon riveihin? Nettisivujen lomakkeella pääset ilmoittautumaan 19. ja 22.8. Olarin kirkolla järjestettäviin koelauluihin. 

 

 

Tomi Satomaan paluu kotikirkkoon

EESTI ÕHTUD facebook (1)

Candomino ja Liedon kamarikuoro Musica Vocale tuovat musiikkiterveisiä Suomenlahden takaa Eesti õhtud – Kaikuja Virosta -konserteissa to 30.5. klo 20.00 Liedon kirkossa ja ma 3.6. klo 19.30 Olarin kirkossa.

Musica Vocalea johtava Tomi Satomaa palaa konserttien myötä juurilleen Olarin kirkkoon. Jo pienenä kirkon flyygelin alla pyörineelle Satomaalle Olarin kirkkoon liitty paljon muistoja: hän on laulanut Candominon riveissä isänsä Tauno Satomaan johdolla kymmenen vuotta ja treenannut kirkossa urkujen soittoa. Tomi Satomaa on yksi ikäpolvensa merkittäviä urkureita ja kirkkomuusikkoja Suomessa. Satomaa työskentelee tällä hetkellä aktiivisesti konsertoivana urkurina, kanttorina Liedon seurakunnassa, kuoronjohtajana sekä urkupedagogina. Paraisten vokaaliyhtyeenä aloittaneen Musica Vocalen Satomaa perusti vuonna 2011 ja kuoro on toimintansa aikana noussut Satomaan johdolla pienestä lauluyhtyeestä korkeatasoiseksi kamarikuoroksi. “Minulle todella merkityksellistä päästä yhdessä kuoroni ja Candominon kanssa konsertoimaan – ja juuri Olariin”, Satomaa kertoo.

Eesti õhtud – Kaikuja Virosta -konserteissa yhdistyvät Satomaalle kaksi hyvin mieluisaa musiikkityyliä; suomalainen kansallisromantiikka ja virolainen musiikki, Arvo Pärt etunenässä. Satomaan rakkaus virolaiseen musiikkiin onkin näkynyt Musica Vocalen ohjelmistossa koko sen suhteellisen nuoren iän. Musiikkia kuullaan Sibeliukselta, Pärtiltä, Madetojalta, Sisaskilta ja Kreekiltä. Erityisesti Satomaa haluaa nostaa esiin ohjelmistosta Jaakko Linjaman. “Linjaman Myrsky on aina ihastuttanut minua, ja hienoa on esittää se näin Linjaman 110-vuotisjuhlavuonna”, Satomaa intoilee. Kysyttäessä ohjelmiston koskettavinta teosta, Satomaa mainitsee Sibeliuksen Sortuneen äänen kaikkine muistoineen 80- ja 90-luvuilta, “isän ajoilta”. Toiseksi hän mainitsee Pärtin Drei Hirtenkinder aus Fatiman, joka on Satomaan sanoin “mikä suloisuus!”.

Konserttipaikoiksi valikoituivat kuorojen kotikirkot Liedon kirkko ja Olarin kirkko, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Liedon pienehkö keskiaikainen kivikirkko tarjoaa aivan toisenlaisen tunnelman ja akustiikan kuin Olarin 1980-luvun arkkitehtuuri. “Perinteet tämän tyyliselle toiminnalle on Liedossa täysin toisenlaiset kuin Olarissa. Hienoa olisi, että Liedon kirkkoon löytäisivät myös ne, jotka eivät usein ole kuorokonserteissa olleet”, Satomaa toteaa. Olarin kirkko on Musica Vocalelle esiintymispaikkana uusi, mutta Satomaa luottaa kuoron laulavan hyvin ja pääsevän sinuiksi lyhyessä lämmittelyssä Olarin akustiikkaan. Esiintymisen lisäksi Satomaa toivoo näkevänsä Olarissa vanhoja, Espoon aikaisia ystäviään.

Miksi Candominon ja Musica Vocalen yhteiskonsertteja kannattaa tulla kuuntelemaan kauempaakin? Tomi Satomaa esittää kolme syytä: “1) Luvassa on upeaa musiikkia, kesäillan tunnelmaa ja laadukasta kuorolaulantaa. 2) Konsertit ovat takuulla mielenkiintoista, kun mukana ovat yli 50 vuotta toiminut ja varsin meritoitutunut – sekä huhujen mukaan erittäin hyvässä iskussa oleva – Candomino ja toisaalta alkutaipaleellaan oleva, mutta sattuneesta syystä osittain Candominon kanssa samoista juurista ammentava Musica Vocale. 3) Pärt.”

Eesti õhtud – Kaikuja Virosta -konsertit to 30.5. klo 20 Liedon kirkossa ja ma 3.6. klo 19.30 Olarin kirkossa. Candominoa johtaa Esko Kallio ja Musica Vocalea Tomi Satomaa. Liedossa ohjelma 10 € ovelta ja Olarissa liput 10/15 € (sis. ohjelma) ennakkoon candomino.fi ja ovelta tuntia ennen. Liedon konsertti on osa Liedon seurakunnan Säveliä suvi-iltaan -kesäkonserttisarjaa.

Tervetuloa Lietoon!

Samuli Välimäki, Musica Vocalen 1-basso
facebook_1557559896440

Kamarikuoromme Musica Vocale Lieto musisoi keväällä yhdessä Candominon kanssa. Helatorstaina 30.5. laulamme kotikirkossamme Liedossa ja koulujen päätyttyä heti maanantaina 3.6., on meidän vuoromme tulla Olarin kirkkoon. Toivotamme kuulijoiden lisäksi myös lempeän kesän tervetulleeksi konserttiimme.

Musica Vocale syntyi Paraisilla kuoronjohtaja Tomi Satomaan aloitellessa kanttorinuraansa saaristossa. Toiminta vakiintui nopeasti ja kahdeksan vuoden jälkeen kuoro siirtyi entisessä muodossaan Paraisilta Lietoon. Näin myös aiemmasta nimestämme, Paraisten vokaaliyhtyeestä, päätettiin luopua.

On ilo päästä laulamaan Candominon kanssa! Johtajamme kuoromusiikin tyyli- ja sointi-ihanne on Candominon historiassa. Hän on itse laulanut kuorossa ja elänyt sen vaikutuspiirissä koko elämänsä. Iso osa Musica Vocalen ohjelmistosta on Candominon esittämää. Muiden kuorojen kanssa emme juurikaan ole tehneet yhteistyötä,  joten senkin vuoksi nämä konsertit ovat meille erityisiä.

Liedon kirkko on keskiaikainen, harmaa kivikirkko, joita löytyy Varsinais-Suomesta useita. Olarin kirkkoon verrattuna tunnelma on arkkitehtonisesti ja akustisesti varsin toisenlainen. Tervetuloa tutustumaan Candomino ja kuulijat!

Candomino ja Musica Vocale tuovat musiikkiterveisensä Suomenlahden takaa Eesti õhtud – kaikuja Virosta -konserteissa 30.5. klo 20 Liedon kirkossa ja 3.6. klo 19.30 Olarin kirkossa. Konserteissa kuullaan musiikkia virolaisilta säveltäjiltä, kuten Arvo Pärtiltä, Mart Saarilta ja Cyrillus Kreekiltä. Candominoa johtaa Esko Kallio ja Musica Vocalea Tomi Satomaa. Liedossa ohjelma 10 € ovelta ja Olarissa liput 10/15 € (sis. ohjelma) ennakkoon candomino.fi ja ovelta tuntia ennen.

Hae mukaan laulamaan!

candomini

Haluaisitko saada ystäviä ja päästä laulamaan yhdessä Suomen parhaista lapsikuoroista? Toivoisitko löytäväsi harrastuksen, jossa pääset kehittymään ja haastamaan itseäsi? Haluaisitko olla osa isoa kuoroperhettä?

CandoMini ja CandoMini-valmennuskuorot etsivät parhaillaan uusia laulajia!

CandoMini on Suomessa ja ulkomaillakin palkittu kuoro, joka harjoittelee tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti hauskanpitoa unohtamatta. Kuoro kokoontuu maanantaisin klo 17.15–20.00 Olarin kirkolla ja kuoroa johtaa Viena Kangas. Kuoroon voivat hakea 10–17-vuotiaat laulajat.

CandoMinin kahdessa valmennuskuorossa harjoitellaan kuorolaulamisen perustaitoja ja äänenkäyttöä. Valmennuskuoro 1 on tarkoitettu n. 6–9-vuotiaille laulajille, eikä aiempaa musiikkikokemusta vaadita. Tässä kuorossa laulamista opetellaan leikin ja liikkeen kautta. Valmennuskuoro 2 on tarkoitettu n. 9–13-vuotiaille laulajille, joilla on jo hiukan aiempaa laulukokemusta ja jotka tähtäävät CandoMiniin. Valmennuskuorot harjoittelevat maanantaisin Olarin kirkolla, valmennuskuoro 1 klo 17–18 ja valmennuskuoro 2 klo 18.15–19:45.

Kuorojen koelaulut järjestetään ma 20.5. klo 16–18 Olarin kirkolla. Koelaulua varten jokainen hakija valmistaa yhden vapaavalintaisen kappaleen, joka esitetään ilman säestystä. Ilmoittaudu mukaan koelauluun tällä lomakkeella.

Nuorille aikuisille suunnatun Candominon koelaulut järjestetään syksyllä.

Tutustu CandoMiniin Facebookissa ja Instagramissa!